April 10, 2018 2 min to read

Kirjallisuus astui digiaikaan jo vuosikymmenet sitten!

Category : auditoriumkirjat

Moni yllättyy kuullessaan, että nykyajan paperikantinen kirja esiintyi ensimmäistä kertaa vasta 1930-luvulla. Vielä yllättävämpää on se, että e-kirjoja on ollut lähes yhtä kauan. Toki ei ihan siinä muodossa millaisena ne tunnetaan nykypäivänä, mutta kirjallisuuden digitalisaatio alkoi lähes siitä hetkekstä, kun kirja keksittiin. E-kirjan sanotaan olevan julkaisu, joka on luettavissa digitaalisessa muodossa elektronista laitetta käyttäen. Toki tänä päivänä elektroniset laitteet usein mielletään tabletiksi, kannettavaksi tietokoneeksi, kännykäksi tai e-lukulaitteeksi kuten Amazon Kindle. Tässä artikkelissa tarkastellaan myös vanhanaikaisempia laitteita, kuten alkuperäiset televisiot ja kasettisoittimet. Näistä kirjallisuuden digitalisaatio todellisuudessa sai alkunsa, ja sen jälkeen sitä on kehitetty siinä, missä laitteitakin. Kirjallisuus on taiteen muoto, joka todella elää ajan kanssa.

Kirjallisuuden digitalisaation kulku

 

Vuonna 1930 ääniraidattomat elokuvat muuttuivat äänellisiksi. Kirjailijan Bob Brownin seuratessa tätä muutosta hän oivalsi, että myös kirjallisuuden pitäisi elää ja muuttaa muotoonsa ajan kanssa. Jos teatteriesitykset saadaan näkymään televisiosta äänen kera myös kirjallisuuden saisi näkymään tai kuulumaan elektronisesta laitteesta. Hän kirjoitti kirjan keksinnöstään ja antoi sille nimen “The Readies” (luettavat), sillä ääniraidalliset elokuvat olivat nimetty “The Talkies:iks” (kuultavat). Brown kertoi keskeisimmän aiheen keksinnölleen olevan ihmisten tarpeen lukea nopeammin ja tehokkaammin. Hän halusi siirtää kirjallisuuden laitteeseen, jota voi kuljetella mukanaan ja josta voi lukea teoksia koska tahansa, missä tahansa. Koneen tulisi olla sellainen, että fonttikoon saa muutettua näin halutessaan. Hän myös mainitsi yhdeksi lukulaitteen käytön lisäeduksi sen, ettei siitä voisi saada paperihaavoja. Kuten käy muissakin taiteen muodoissa kirjailijan idea ei heti saanut aikaan edistystä. Seuraavat 40 vuotta luettiin edelleen kirjallisuutta paperiversioina. Vuonna 1971 USA:n itsenäisyysjulistus julkaistiin digitaalisessa muodossa. Teknologia oli silloin jo edistynyt siihen pisteeseen, että samana vuonna lähetettiin ensimmäistä kertaa kahden tietokoneen välinen sähköposti. Monen mielestä tämä oli merkki siitä, ettei kirjallisuuden digitalisointiin tartuttu yhtä voimakkaasti, kuin muihin taiteen muotoihin – olihan lukulaite keksitty jo peräti puoli vuosisataa aiemmin! Vihdoin vuonna 1985 the Voyager Company -niminen yhtiö rupesi valmistamaan ‘laajennettuja kirjoja’. Organisaatio tuotti kirjoja CD-ROM-muodossa. Vuonna 1993 Digital Book, Inc. tarjosi ensimmäiset 50 levykkeellä olevaa digitaalista kirjaa ilmaiseksi luettavaksi. Tästä kirjallisuuden digitalisaatio lähtikin nousemaan paljon tiheämpään tahtiin. Vuosi 1998 oli suuri kirjallisuuden digitalisoinnille. Ensinnäkin, ensimmäset erityisesti e-kirjoille suunnitellut lukulaitteet tulivat markkinoille. Ne olivat Rocket Ebook sekä Softbook. Toiseksi, e-kirja sai ensimmäistä kertaa ISBN sarjanumeron. Kolmanneksi, kirjastot USA:ssa alkoivat tarjoamaan nettisivuillaan ilmaiseksi luettavia e-kirjoja. Neljänneksi, Google sai alkunsa, helpottaen e-kirjojen löytämistä. Googlea voikin ajatella omana internetin kirjastona. Vuonna 2000 tunnettu ja menestynyt kirjailija Stephen King tarjosi erästä teostaan ainoastaan digitaalimuodossa luettavaksi. Ehkäpä tämän innoittamana, kaksi vuotta myöhemmin kustantajat Random House sekä HarperCollins alkoi myymään julkaisujaan myös digimuodossa.

Kirjallisuuden digitalisaation kulku

Nykyään digikirjallisuus esiintyy monessa muodossa. Näin digiaikana vaihtoehtoja on lukuisia. Aiemmin e-kirja tarkoitti kirjaimellisesti kirjallisuutta, joka löytyy digimuodossa, mutta tänä päivänä e-kirjojen ja -dokumenttien ei tarvitse edes olla olemassa paperiversiona, jotta ne saa digitaalisena. Yhä suurempi määrä kirjailijoita ja muun muassa hallitukset julkaisevat teoksensa tai asiakirjansa pelkästään elektronisesta laitteesta luettavana versiona. Tämä tuo mukanaan omat haasteensa, sillä vaikka elämme vahvasti digiaikaa kaikki eivät ole siirtyneet kaikkien teknologioiden pariin. Onneksi e-kirjallisuus ei ole näyttänyt vievän fyysisiltä kirjoilta suosiota ja esimerkiksi kirjastoja käytetään paljon edelleen.