maaliskuu 21, 2019 3 min to read

Äänikirjojen historia

Category : auditoriumkirjat

Äänikirja on digitaaliseen muotoon tallennettu teos, joka vastaa alkuperäistä kirjallista teosta. Äänikirjalla on lukija, joka lukee kirjan ääneen. Tavallisesti lukijat ovat tunnettuja näyttelijöitä. Äänikirjoja julkaistaan cd-levyinä, mutta niitä voi kuunnella myös verkossa. Äänikirjan muodossa voi kuunnella paitsi kauno –ja tietokirjallisuutta myös oppimateriaaleja. Nykyään kaikista kirjastoista voi lainata äänikirjoja.

 

Historiaa

Fonografin keksijänä pidetään Thomas Edisonia. Ensimmäinen äänilevy julkaistiin jo vuonna 1887, kun Thomas Edison tallensi äänilevylle lastenrunon ”Mary had a little lamb”, jonka hän luki ääneen. Se oli samalla myös ensimmäinen äänilevy. Tekniikan kehitys mahdollisti äänikirjan synnyn. Äänikirjan alkuperäinen tarkoitus oli, että siitä hyödyttäisivät näkövammaiset, jotka eivät pysty itse lukemaan. Äänikirjan avulla hekin pääsivät sisään kirjallisuuden maailmaan. Tekniikka oli tuolloin kuitenkin alkeistasolla. Edisonin äänikirjasta tuli aika lyhyt eikä samalle levylle pystytty tallentamaan enempää ääntä, mutta vuonna 1880 Charles Sumner Tainter alkoi kehittää Edisonin keksintöä eteenpäin ja teki siitä gramofonin, jolloin äänen tallentaminenkin oli mahdollista kehittää entistä parempaan suuntaan. Varsinainen äänikirjojen valmistus alkoi kuitenkin vasta 1920-luvulla, kun Yhdysvalloissa julkaistiin ensimmäinen LP-levy eli vinyylilevy. LP-levyjen soittamiseen kehitettiin levysoitin. Myös Euroopassa alettiin tuolloin valmistaa äänikirjoja. Eri maat käyttivät erilaista tekniikkaa äänikirjoja valmistaessaan. Teknologia muuttui helpommaksi 1930-luvulla, kun Saksassa valmistettiin ensimmäinen magnetofoni, joka oli tarkoitettu äänentoistolaitteeksi levysoittimen rinnalle. Samalla oli kehitetty c-kasetti. Se oli teknisesti parempi ja tehokkaampi vaihtoehto kuin äänilevy, koska magnetofoninauhat kestivät paremmin käyttöä ja niihin pystyi tallentamaan enemmän ääntä. Tästä huolimatta äänikirjoja alettiin tuottaa magnetofonin avulla vasta 1950-luvulla. Magnetofonia oli aluksi vaikeaa käyttää, joten 1950-luvun puolivälin jälkeen Englannissa oli kehitetty parempi ja kestävämpi kasetti.  1950-luvun puolivälissä äänikirjatuotanto levisi myös Pohjoismaille, joissa oli odotettu parempaa tekniikkaa. Äänikirjatuotannon kasvu oli kuitenkin erityisen nopeaa varsinkin Yhdysvalloissa ja Englannissa – Yhdysvalloissa oli vuonna 1952 äänitetty jo useita tuhansia kirjoja ja Englannissa pari tuhatta. Yhdysvalloissa äänikirjoja alettiin tehdä vammaisnäköisiä opiskelijoita ja lukijat olivat vapaaehtoisia. Eri maat ratkaisivat eri tekijänoikeuskysymyksen eri tavoin. Suomessa piti kysyä kirjailijoilta erikseen lupaa, ennen kuin heidän teoksensa julkaistiin. Käytäntö poistui uuden tekijänoikeuslain astuttua voimaan, jolloin sallittiin äänittää kirjoja näkövammaisten tarkoituksiin vapaasti. Suomessa otettiin käyttöön englantilaiset kuusiraitaiset Clarke & Smith – kasetit, ja muissa maissa käytettiin vinyylilevyjä tai C-kasetteja. Äänikirjoja alettiin myös myydä, mutta niiden suosio oli vielä hyvin alhaalla. Syy oli siinä, että kuluttajien oli vaikeaa käyttää äänikirjaa. Asia muuttui teknologia parantumisen myötä. Äänikirjoja alkoivat käyttää näkövammaisten lisäksi myös muut henkilöt, joilla oli vaikeuksia lukemisen kanssa. Äänikirjojen kohderyhmät kasvoivat, kun kuuntelulaitteeksi oli kehitetty mp3-soittimet ja äänikirjoja alettiin julkaista cd-levyinä ja mp3-tiedostoina, ja nykyään äänikirjat ovat kaikkien käytettävissä. Äänikirjoja alettiin julkaista cd-levyillä 2000-luvulla, jolloin C-kasetit pikkuhiljaa väistyivät. Cd-levyjen myynti oli aluksi alhaista pienen tarjonnan vuoksi. Levyjen laatu oli parempi kuin kasettien, mutta levysoitinten käyttäminen koettiin hankalaksi. Äänikirjoja on myös hankalaa kuljettaa, jos tavallinen kirja on paksu ja vaatii suurta määrää cd-levyjä. Tämän takia 2000-luvulla kasvoi digitaalisten ja ladattavien äänikirjojen suosio. Digitalisoituminen mahdollisti äänikirjojen kuuntelun kannettavilla mp3-soittimilla.  Nykyään ladattavat äänikirjat ovat syrjäyttämässä cd-äänikirjoja. Tästä huolimatta ainakin Suomessa cd-äänikirjojen tilanne on hyvä ja niiden myynti on korkealla tasolla. Syynä lienee se, että useimmat käyttäjät kuuntelevat cd-levyjä kotona tai autossa, jolloin kuunteleminen on helpompaa. Vuonna 2012 ladattavien äänikirjojen myynti oli Suomessa jopa laskenut cd-äänikirjojen myynnin alapuolelle. Sitä paitsi jotkut ostavat mieluummin fyysisiä cd-levyjä omaksi. LP-äänikirjat ovat nykyään etenkin keräilijöiden suosiossa.

Historiaa